2000-luvun alun jälkeen internetin saatavuus on lisääntynyt rajusti, mikä on myös suoraan vaikuttanut internet-addiktion, joka myös tunnetaan kansankielisesti nettiriippuvuutena, huomattavaan lisääntymiseen. Elektronisten laitteiden määrän kasvu, älypuhelinten markkinoille tuleminen ja laajemman nettisisällön saatavuus ovat kaikki olleet osallisina tähän kehitykseen, joka on jatkanut huolestuttavaa kasvua viime vuosien aikana. Vaikka nettiriippuvuutta harvemmin mainitaan riippuvuuksista puhuttaessa, on se silti syytä mukaan lukea riipuvusten listaan.

Yleistä internet-addiktiosta

Huomioon otettavaa on se, että vaikka suurin osa ihmisistä ovat tavalla tai toisella todennäköisesti tiiviisti tekemisissä elektronisten laitteiden kanssa useita tuntia päivässä, ei tämä vielä tarkoita, että kyseessä olisi addiktio. Nettiriippuvuuden virallinen määritelmä on jatkuva, yli kuuden tunnin päivittäinen internetin käyttö, jota on jatkunut yli kolmen kuukauden ajan. Toisaalta riippuvuutta ilmenee lievempänäkin, mutta usein se ei vielä siinä vaiheessa vaikuta kriittisesti ihmisen elämään.

Nettiriippuvuuden yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä sitä ollaan tutkittu hyvin vähän ilmiönä. Olemassa oleva tutkimusdata kuitenkin antaa viitettä siihen, että sitä ilmenee noin yhdellä sadasta henkilöstä, joka on suhteellisen pieni, mutta silti väestöllisesti huomattava osuus, joiden normaalia toimintakykyä addiktio haittaa merkittävästi. Lievän nettiriippuvuuden on kuitenkin todettu lisääntyneen huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tutkimustulokset osoittavatkin, että huomattava osa nuorista kokee, että muutaman päivän tauko internetin käytöstä voisi jo aiheuttaa heille vahvasti epämukavia tuntemuksia.

Nettiriippuvuuden kehittyminen

Suurin ongelma netin käytön kanssa on sen laaja-alainen saatavuus. Suomessa esimerkiksi internet on saatavilla vähintäänkin matkaverkon muodossa lähes kaikkialla, missä on jonkin muotoista asutusta. WiFin saatavuus on nykyään myöskin hyvin laaja, joten nettiin pystyy olemaan yhteydessä lähes missä tahansa päin maailmaa. Nettiriippuvuudelle alttiille ihmiselle addiktion kehittyminen voi siis tapahtua varsin vaivattomasti, sillä elektronisia laitteita on saatavilla lähes kaikkialla ja nettiin pääsee halutessaan.

Toinen varsin ilkeä puoli tämän addiktion synnyssä on sen salakavaluus. Kun internetiä on tottunut käyttämään muutaman tunnin päivässä, alkaa toiminta vaikuttamaan nopeasti hyvin normaalilta. Muut altistavat tekijät usein pahentavat sitten tilannetta ja tilanteen kehitys huonompaan suuntaan tapahtuu varsin vaivattomasti. Kun tilanne on mennyt varsin vakavaksi, on ihmisellä usein vaikeuksia myöntää, että hänellä on ongelma käytön suhteen.

Yleisiä haittoja

Internet-addiktion tuomia fyysisiä haittoja on varsin vähän, mutta sen psyykkiset ja sosiaaliset haitat ovat sitäkin vakavammat. Psyykkisiin haittoihin kuuluu mm. vieroitusoireet, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja mielenkiinnon lopahtaminen muuhun ympäröivään elämään. Viimeisin näistä on niin psyykkinen kuin myös sosiaalinen haitta, sillä se toisaalta muuttaa ihmisen ajatusmaailmaa, mutta myös vaikuttaa terveyden sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Sosiaalisia haittoja löytyykin pitkä lista tästä johtuen. Suurimpia haittoja ovat sosiaalisen elämän supistuminen, sosiaalisten taitojen köyhtyminen tai nuorilla sosiaalisten taitojen kehityksen heikkeneminen, syrjäytymisriskin kasvu ja pakollisten tehtävien heitteille jättö. Kun puhutaankin nettiriippuvuuden haitoista, usein nämä haitat koskevat pääasiallisesti näitä sosiaalisen elämän aspekteja, jotka heikkenevät rajusti. Internet alkaa täyttämään yksilön elämää niin paljon, että elämä alkaa pyörimään vain siihen liittyvien aktiviteettien ympärillä, jolloin sen on yksilölle ja hänen lähipiirilleen hyvin haitallista.

Yhteenveto

Nettiriippuvuus on eräs vähiten käsitellyimmistä ja puhutuista addiktioista, vaikka sen yleisyys lievänä on huomattavan suuri maailmalla ja monet nuoret ovat kasvaneessa syrjäytymisriskissä tämän ongelman myötä. Ehdottoman tärkeää olisi, että nettiriippuvuutta saataisiin tutkittua enemmän ja kattavia tutkimustuloksia saataisiin enemmän, ja saatua tutkimustietoa voitaisiin soveltaa ongelman päihittämiseksi. Joka tapauksessa kyseessä on yhtä vakava ongelma kuin moni muukin addiktio, jota kuitenkin harmillisen usein käsitellään huomattavasti pienempänä ongelmana, kuin mitä se todellisuudessa on.